It's video time! Tämä seuraamisvideo on noin puolentoista viikon takainen. Ihan hyvää menoa, pari rumaa käännöstä ja yksi kontaktinpudotus.

Eilen illalla käväistiin hallilla. Ensin tehtiin tokoa - seuraamista, luoksetuloa ja ohjattua sekä pitkä paikallamakuu. Seuraaminen oli hyvää, kerran sain huomauttaa edistämisestä. Tehtiin paljon oikealle käännöksiä, sillä niiden jälkeinen elämä on muuttunut edistämiseksi. Nyt palkkasin heti käännösten jälkeen takaa ja muutosta tapahtui heti muutaman toiston jälkeen. Luoksarissa tällä kertaa molempia stoppeja ja kyllä olikin hienoja! Ohjatussa noudossa laitoin keskimmäiseksi esineeksi jakkaran, ettei houkuta niin paljon. Kahdesti lähti keskimmäistä kohti, mutta muutti nopeasti suuntaa todettuaan, että tuota voi olla vaikea kantaa. Muutama murahdus kapuloille, muuten erittäin jees. Paikallamakuu tehtiin Eosin tokoillessa. Mä olin koiran takaoikealla ja sain käydä kahdesti suoristamassa Vukin, kun se vääntyi mutkalle nähdäkseen mut paremmin. Näitä siis lisää.

Lopuksi tehtiin hyppytekniikkaa. Mulle on nyt iskenyt hyppytekniikkainnostus, joten sitä lähdetään nyt sitten työstämään mielellään ainakin kerran viikossa. Tarkoitus on videoida jokaikinen toisto. Ekassa treenissä tehtiin set pointia parina eri variaationa.

Kuten ensimmäisistä toistoista näkyy, Vukin ongelmana on etupainoiset hypyt, pää ylhäällä ja selkä suorana. Sen hypyt suuntautuvat tavallaan enemmän ylös- kuin eteenpäin ja se ikäänkuin vain heittää takaosansa esteiden yli. Sinänsä on vähän kummallista, että sillä on noinkin huono tekniikka, koska sillä on kuitenkin yleisesti ottaen äärimmäisen hyvä koordinaatio. Neljännessä toistossa vähensin targetin etäisyyttä okseriin kahdeksasta jalasta viiteen, tarkoituksena saada päätä alemmas. Pää kyllä laski hiukan, mutta samalla alastulo luonnollisesti muuttui töksähtävämmäksi ja tömähti enemmän. Parin toiston jälkeen päädyin siirtämään targetin takaisin kauemmas ja lisäsin okserin perään toisen hypyn, sillä musta tuntui, ettei Vuk oikein viitsinyt yhden hypyn kanssa edes yrittää. Sarjaesteellä se paransi tekniikkaansa vähän koko ajan ja kun laskin okserin toisen riman alemmas sekä vaihdoin palkan leluun, tapahtui selvä edistys. Pää vieläkin vähän turhan korkealla ja kroppa hieman liikaa etupainossa, mutta selkä jousti ja Vuk käytti takaosaansa paremmin. Tauon jälkeen ilman apurimoja tehdyt toistot olivat vielä vähän parempia.

Hurjan kannustavaa, että jo noin pienessä treenissä tapahtui jopa mun silmiin näkyvää edistystä.  Samoja harjoituksia tehtiin myös Hypnon ja Eosin kanssa. Jännä huomata, miten erilaiset tekniikat noilla kaikilla on! Hypnolla on luonnostaan paljon parempi hyppy (tosin sitä on sen kanssa pentuna vähän treenattukin), Eos taas hyppää valtavia kenguruloikkia. Tällä siis jatketaan, seuraavassa treenissä tehdään sitten varmaankin set pointin lisäksi perussarjaa. 

Ja taas on tullut aika summata vuoden saavutukset yhteen.

Nugan tavoitteina tälle vuodelle oli ylläpitää tokojuttuja hyvällä fiiliksellä, pysyä terveenä ja peilata silmät. Tokoa tehtiin kyllä ihan vain muutaman kerran, mutta oli meillä joka kerta ainakin hauskaa! Terveysongelmia ei ollut, paino vähän jojoili, mutta loppuvuodesta alkoi tasoittua. Silmäpeilauksessa ei käyty, tulin siihen tulokseen, että mitäpä sitä turhia tutkimaan. Nuga tai sen sukulaiset eivät (toivottavasti) ole jalostuskoiria, joten mitään arvokasta tietoa rodun kannalta ei olisi peilaamalla saanut. Nuga ei myöskään ole mitenkään oireillut, joten mitäpä sitä turhaan tutkituttamaan.

Vukin päätavoitteina oli tokosta ALO1 ja AVO1. Ne saatiin yhden viikonlopun aikana upeilla pisteillä, Vukin ollessa vain muutaman viikon yli 10 kuukautta. Tokotavoitteet oikeastaan ylitettiinkin hieman, sillä kesän ja syksyn aikana käytiin jokusen kerran voittajaluokassakin tokoilemassa sekä nolla-, kolmos- että kakkostuloksia. Ykköstä ei vaan kuitenkaan tippunut. Keväällä käytiin Joensuussa tutkimassa luustoa ja kuvathan palautuivat Kennelliitosta hienoin tuloksin, B/A ja 0/0! Kyllä noilla koivilla kelpaa harrastaa ja kuvien jälkeen alettiinkin treenaamaan agilityä vähän kovemmalla tahdilla. Agissa tavoitteena oli edistyä ja kehitystä tapahtuikin enemmän kuin uskalsin edes kuvitella! Sama tavoite oli pk-puolella haun ja viestin suhteen. Niissä edistyttiin myös kovasti, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin olisin toivonut. Tästä on kuitenkin erittäin hyvä jatkaa sitten ensi kaudella. BH-koetta tavoiteltiin myös, mutta sinne ei useista yrityksistä huolimatta päästy - milloin meni maha sekaisin koetta edeltävänä iltana ja milloin koepäivämäärää siirrettiin... MH-kuvaukseenkaan ei toiveista huolimatta päästy huonon rahatilanteen vuoksi. Niin ja paimentelemassa käväistiin loppukeväästä Ardiente-leirillä, koira oli (luonnollisesti!) hyvä ja mäkin sain ahaa-elämyksiä, joten tavoite saavutettu. Sen enempää ei ikävä kyllä lampaille ehditty.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut upea ja Vukista on kuoriutunut enemmän kuin uskalsin ikinä toivoa villeimmissä unelmissanikaan. Mulle parempaa koiraa ei varmasti ole eikä tule. Se on puhdasta kultaa koko painonsa edestä ja vielä paljon enemmänkin. Se on varmaa, että tuosta koirasta on kyllä ihan mihin vaan - se mihin asti me päästään, on kokonaan musta kiinni.

TAVOITTEET 2012

Nuga

• pysyä terveenä
• vietellä mukavaa ja rentoa elämää ilman turhaa stressiä

Vuk

• toko: kauko-ohjaus kuntoon, VOI1 ja EVL1
• haku: ilmaisutreenejä ja valmiita maalimiehiä
• viesti: suunnitelmallisempi treenaaminen, matkan pidentäminen ja VK1
• BH-koe
• MH-kuvaus

Eli kuten näkyy, agilityyn ja paimennukseen en aseta mitään tavoitteita. Niitä tehdään fiiliksen ja mahdollisuuksien mukaan ilman tulospaineita. Agilityssä aletaan alkuvuodesta treenaamaan hyppytekniikkaa, ratatreeneissä ohjaaja voisi vaikka opetella ohjaamaan. Kisaamaan mennään jos siltä tuntuu ja tällä hetkellä näyttää siltä että kyllä tuntuu. Jos ei FCI:n niin ainakin ASCA:n kisoihin. Paimennuksen suhteen olen vielä aika epätietoinen, toiveissa olisi päästä ainakin jo heti alkuvuodesta treenaamaan.

Tokon suhteen olen aika optimistinen. Toiveissa olisi nousta erikoisvoittajaan jo alkuvuodesta ja startatakin siellä, jotta päästäisiin kesällä SM-kisoihin, mutta siihen en välttämättä jaksa uskoa, joten voi olla, että mestaruusskabat jää meiltä tänä vuonna välistä. But never say never...

Haussa ei ole vielä tälle vuodelle tulostavoitteita, mutta edistyä haluaisin. Ilmaisua on tehty vasta hyvin vähän, mutta selvää on se, että haukkuva tuosta tulee. Viestissä sen sijaan haluaisin jo kesän/syksyn aikana kisaamaan. Uskon matkan pidentämisen käyvän nyt aika kivuttomasti. Koulari ei oikeastaan ole mikään itseisarvo, olisin tyytyväinen jo siihen, että uskaltauduttaisiin kisaamaan. Mulla kun on pk-lajeissa jostain syystä hirveän korkea kisakynnys!