Heh, käytiin tosiaan tuossa viime lauantaina näyttäytymässä Oulun KV:ssä. Sää oli hirveä, sade loputon ja meinasin jäätyä pystyyn sekä aussiekehä oli useamman tunnin myöhässä. Ja näyttelyihmisten näyttelyhysteria näyttelykoirineen oli infernaalista, kun turkit oli mennä pilalle ja kaikkea kauheaa. Siis oikeasti, mä en tajua, miten kukaan jaksaa juosta noissa pelleilyissä joka viikonloppu...

No, kun lopulta päästiin kehään, Vuk muistutti enemmän jotain Amazonin sademetsästä mukaan napattua megaharvinaista pikkunisäkästä kuin australianpaimenkoiraa. Litimärkä anorektikkokääpiö ei sitten tosiaan vakuuttanut myöskään tuomaria, Lena Dankeria, joka totesi sen olevan T:n arvoinen. Höh, olisi nyt antanut sen H:n, niin ei olisi tarvinnut enää näytelmöidä... Pitää mennä sitten vähän muhkeammassa talvikarvassa johonkin hinkuintialaiselle erimaatille!

Joku päivä käytiin tokoilemassa belgi-ihmisten kanssa. Vukin kanssa tein luoksaria (stopit paranee hitaasti, mutta varmasti, mun pitää vaan muistaa tehdä mahdollisimman vähän koemaisia, eli niitä, joissa palkka ei lennäkään suoraan), seuraamista, paikallamakuuta ja ekaa kertaa ohjatun noudon suuntia. Merkkiähän mä en tuohon liitä vielä pitkään aikaan, sillä en halua sitä opettaakaan ennen kuin ollaan saatu oikeus EVL:n, mutta suunnat löytyivät yllättävän helposti ja koko juttu oli Vukista aivan sairaan hauska. Keskimmäistä kapulaa en vielä pitänyt mukana ollenkaan, opetellaan ensin suuntakäskyt kunnolla.