Kovasti on meikäläiselle tullut noottia, kun blogi on joulusta asti uinunut syvässä talviunessa... Kai se olisi sitten pikkuhiljaa korjattava tilanne. Treenattu on kyllä, mutta kun laiskuus iski enkä jaksanut hetkeen päivittää, kirjattavia treenejä alkoi kasaantua ja kynnys päivittämiseen vaan kasvoi kasvamistaan - eli se klassinen tarina. Mutta odotus palkitaan ja nyt onkin luvassa aika massiivinen postaus. Tammikuun ja helmikuun treeneistä en tietenkään pahemmin mitään muista, mutta tokoepiksistä sentään on olemassa videotodisteita ja pisteanalyysiä. Ajattelin myös rustata jotain viimeisimmistä agiliitelyistä sekä tehdä vähän katsausta tämänhetkiseen tilanteeseen tokossa.

Loppiaisena eli 6.1. käytiin koko lauman voimin omalla hallilla möllitokoilemassa. Liikkuroin itse EVL:n ja sen jälkeen päästiin suoraan kehään. Kokonaisfiilis tekemisessä oli tuttuun tapaan hyvä, mutta huolimattomuutta oli ilmassa, jonka takia kokonaispistesaalis jäi aika laihaksi, 205½ pistettä eli kolmostulos. Luokkavoitto, anyway.

Paikallamakuu 8: Haisteli maata, hyi.

Seuraaminen 8: Ei mitään muistikuvaa... Varmaan painoi.

Liikkeestä istuminen 9½: Kiva, olisi voinut olla nopeampikin.

Luoksetulo 9½: Seisominen hyvä, maahanmeno valui.

Ruutu 0: Luoksaria ollaan tehty paljon takapalkalla ja tässä Vuk ilmeisesti kuvitteli, että palkka jätettiin luoksetulon aloituspaikkaan tälläkin kertaa ja lähti sitten sinne... Kolmannella yrityksellä sitten hieno ruutu ja hieno seuraaminen. Työtapaturma, olisihan se tietysti tuollaistakin tilannetta pitänyt älytä harjoitella - mutta nytpä on sitten sitäkin treenattu.

Hyppynouto 6½: Hassu pieni pelle. Joo, katsokaa videolta...

Metallinouto 10: Taattua Vuk-laatua.

Tunnistusnouto 10: Bueno!

Kauko-ohjaus 0: Otin tahallani nollan ja jäin vaan parin metrin päähän. Ensialkuun alkoi sählätä, mutta otin sitten koko liikkeen uudestaan ja skarppasi.

Kokonaisvaikutus 10: Iloista menoa.

Tässä välissä treenattiin aika paljon. Varmuutta vanhoihin liikkeisiin ja kaukoprojektin suhteen oli asennemuutoksen paikka. Zen-mieliala löytyi pienen peiliinkatsomisen jälkeen. Ymmärsin luovuttaa. Kun kyseessä on koiraharrastus, tiimityöskentely, ei voi tavoitella mitään verenmaku suussa. Päätin, etten edes yritä tehdä kympin kaukoja, kasi tai ysikin riittää vallan mainiosti ja sitä kautta saatiinkin sitten läpimurto - kun rentouduin, koirakin rentoutui.

Omalta osaltaan kaukokäskyjen helpottumiseen auttoi varmasti myös lihashieronnan aloittaminen. Vukilta löytyi pientä jumia sieltä sun täältä, eniten ristiselän, lantion ja reisien alueelta. Tammi- ja helmikuu mentiin intensiivisellä viikon välein hieronnalla, nyttemin on siirrytty kahden viikon väleihin. 

Uusi yritys tokoepistelyjen suhteen otettiin viikko sitten, 7.3., jälleen omalla hallilla. Liikkuroin taas EVL:n ja siitä sitten suoraan Vukin kanssa kehään. Mulle sopii tuollainen, että on omaan vuoroon asti jotain viemässä ajatukset, en ehdi jännittämään! Nyt koko setti toimi hyvin, pakka oli erinomaisesti kasassa ja se näkyi tuloksessa, 301½ p. ja VOI1 sekä luokkavoitto. Teknisten ongelmien vuoksi näistä kisoista ei ikävä kyllä ole videota.

Paikallamakuu 9½: Kerran nuuhkaisi maata.

Seuraaminen 8½: Erittäin jees!

Liikkeestä istuminen 10: No problemo.

Luoksetulo 9: Vähän hitaita kumpikin pysähdys.

Ruutu 9: Muuten oikein hieno, mutta seuraamiseen tullessa pyörähti ensin mun edessä.

Hyppynouto 10: Easy piece.

Metallinouto 9½: Pieni mur kapulalle.

Tunnistusnouto 10: Hieno, hieno!

Kauko-ohjaus 9½: Jee! Bileet, superia! Teki rauhassa ja keskittyi. Jossain vaihdossa (muistaakseni s-i) liikautti toista takajalkaa, mutta ihan sama, oli se niin hieno!

Kokonaisvaikutus 9½: Liikkeiden välillä riehuttiin aika villisti.

Agilityssä on tehty nyt pidempiä ratoja. Vukilla kepit sujuu jo ihan kivasti ilman verkkoja, joskus tarvitsee pientä painostusta ettei jätä kesken. Ohjautuu pääosin suht hyvin, mutta yleensä ensimmäisellä kierroksella se käy niin kuumana, ettei viitsi juurikaan kuunnella. Ekan radan jälkeen se rauhoittuu sen verran, että muistaa myös kartturin olemassaolon... Kisaamaan voitaisiin periaatteessa mennä, mutta eiköhän me vielä hetki odotella, että saan itsekin vähän varmuutta lisää peliin.

Hypnon kanssa aksailu sujuu vaihdellen. Alkuvuodesta (vai loppuvuodesta?) jäätiin pitkälle tauolle kun Pypno alkoi himmailla ennen hyppyjä. Hieronnalla tilanne on parantunut ja nyt on päästy taas tekemään pari treeniä. Sen kanssa pitäisi löytää jokin yhteinen sävel, kumpikaan ei ilmeisesti oikein osata lukea toisiamme. Vauhtia olisi kuin Pendolinossa, mutta nyt tärkeintä on opettaa sille vähän tekniikkaa, irrotahan se kyllä osaa.

Koska olen hajamielinen ja laiska lahopää, ratapiirroksia ei tällä kertaa ole, mutta ne tulevat mahdollisesti myöhemmin. Jos tulevat.

Vukin tokon voittajaluokka on nyt sillä mallilla, että ykkönen alkaa olla aika todennäköinen. Tietysti työtapaturmia voi sattua, mutta treenit sujuvat pääsääntöisesti sen verran hyvin, että kuume EVL:ään alkaa olla kova.

Paikallamakuun suhteen on nyt kiinnitetty huomiota siihen, että siellä maassa ei hitto soikoon haistella. Edistystä on tapahtunut, mutta saa nähdä, haisteleeko vielä kisoissa. Paikallaistumista on otettu jonkun verran ja siitä ei löydy mitään moittimista. Pää ei pyöri eikä tassut liiku, siis hyvä.

Seuraaminen on yleensä kivaa, mutta toisinaan joudun puuttumaan edistämiseen. Olen huomannut, että käännöksiä täytyy treenata jatkuvalla syötöllä, tai muuten ne alkavat ruostua. Treenillä pysyvät kuitenkin nätteinä eikä varsinaisia ongelmia ole. Liikkeestä jäävistä olen tehnyt nyt lähinnä istumista. Satunnaisesti tehtyinä maahanmeno ja seisominen sujuvat, mutta pitänee sitten erikoisvoittajaan siirryttäessä katsoa mitä niille oikeasti kuuluu.

Luoksetulossa sama kuin noissa seuraamisen käännöksissä. Jatkuva, säännöllinen ylläpitotreeni pitää pysähdykset koossa, muuten ne alkavat löystyä. Satunnainen palkkaaminen kummastakin asennosta ja palkka aina takana.

Ruutu voittajan malliin on piece of cake, erivoi-kaavaa on vasta alettu harjoitella. Suunnat on helppoja ja pääosin Vuk menee hyvin keskelle, mutta joskus tulee etureunasta ulos. Tässä pitää olla tarkkana, ettei aleta etenemään liian nopeasti. Merkkiähän en ole vielä opettanut (koska pelkään, että se alkaa sitten tekemään sitä ruututötsilläkin, mutta kai sen ärsykekontrolli pitää vaan hioa niin hyväksi ettei), vaan palasina tehdään.

Myös ohjattu nouto on vielä kesken, mutta hyvällä mallilla. Suunnat menevät sataprosenttisesti oikein ja nouto on nätti, keskikapula joskus vielä hämää. Hyppynouto on bueno sekä metallisella että puisella kapulalla. Vinoja heittoja ja vaikeita kulmia on treenailtu satunnaisesti. Tunnistusnouto on varma, eikä siitä löydy enää pahemmin hiottavaa. Ylläpitoharjoittelua vaan.

Ja kaukokäskyistä jorisin jo ylempänä, joten se riittäkööt. Näillä mennään, Vuk on nyt ilmoitettu kahteen kokeeseen ja toivottavasti sieltä nyt ainakin se VOI1 saadaan!