Sääntö yksi: älä mene treenaamaan tuntiessasi edes lievää ärtymystä jotakin - mitä tahansa - asiaa kohtaan. Mä en sitten koskaan opi.

Jo ihan alkuun vitutti kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäässä. Ajattelin sitten fiksuna mennä tokoilemaan vähän jotain pientä kivaa, mutta Nuga tottakai huomasi musta heti, että fiilis ei ollut mitenkään katossa. Siitäkös se paineistui ja rauhoitteli (hidastelemalla), mitä mä en todellakaan suoritukselta hae! Lopulta sain kuitenkin itseni rentoutumaan ja leikin Ännän kanssa oikein kunnolla. Kyllä muuten löytyy mimmistä taistelutahtoa, kun sen "jätkäpuolen" saa siitäkin esiin! Sain repiä motskua ihan tosissaan. Ei niin huonoja treenejä, etteikö niissäkin jotain hyvää olisi...

Ja seuraaminenkin onnistui nätisti. En edes ottanut sitä muuten kuin tarjoamalla sekä imuttamalla, mitkä menivätkin oikein kivasti. Vähän liikkeestä (ei seuraamisesta) seisomisia, jotka tuo tekikin hirveän epävarmasti? Lopetin sitten pariin onnistuneeseen. Maahanmenotkin hitaita. Istumiset taas hyviä! Pari luoksetuloa, ne oli ihan okei.

Nyt en kyllä enää treenaa! Korkeintaan perjantaina tai lauantaina ihan ylihauskaa.

- Mira & Nuggasugga